Tietoja

Blogista

Mettaversumi-blogi syntyi tarpeesta jakaa viimeisen parin vuosikymmenen aikana pohtimiani teemoja tietoisuustaitojen / mindfulnessin harjoittamisen sekä ohjaamisen parissa. Blogin avainsanoja ovat niin ikään tietoisuustaidot, mindfulness, voimavarat, tutkimus, viisausperinteet, dharma, qigong… Kirjoitan mielelläni myös aihepiirin kirjallisuudesta laaja-alaisesti – mikä milloinkin inspiroi.

”Mettaversumi” pitää sanaleikkinä sisällään palin kielen termin ”metta” (tai mettā), joka tunnetaan yhtenä buddhalaisuuden rajattomista mielentiloista eli brahmavihāroista. Metta suomennetaan rakastavaksi ystävällisyydeksi tai lempeydeksi, ja se voidaan hahmottaa myös eräänä itsemyötätunnon ulottuvuutena. Siinä missä ”metaversumi” viittaa virtuaalisiin keinotodellisuuksiin ystävällisyyden ja lempeyden käyttövoimakseen valjastava ”mettaversumi” on kasvuntila sille, mikä on kaikkein todellisinta!

Youtube-kanava:

www.youtube.com/@Mettaversumi

Kuka minä olen?

Antti Salmiaho, kemiläistynyt musiikin hahmotusaineiden opettaja sekä tietoisuustaitojen ohjaaja-oppija. Mindfulness, musiikki ja filosofia ovat olleet minulle pitkään johtoaiheita, jotka palautuvat yhteen perusteemaan: kokemukselliseen ymmärtämiseen mitä on olla tietoisena ja tuntevana olentona maailmassa. Perusvireeltäni introverttinä viihdyin lapsena paljon itsekseni asioita pohtien sekä luonnossa seikkaillen. Tämä taipumus kasvoi nuorena miehenä ahkeraan filosofian ja uskontojen opiskeluun, jonka kuitenkin koin johtaneen älylliseen umpikujaan. Musiikin – soitto- ja sävellysharrastuksen – löytäminen yllättäen avasikin solmuja, joihin olin turhaan odottanut höllennystä Platonilta, Kierkegaardilta ja kumppaneilta. Pianon äärellä vietetyt tunnit toivat myös ensimmäisiä meditatiivisia elämyksiä, eli käytännön kokemuksen siitä, mistä saksalaisfilosofi Arthur Schopenhauer kenties puhui ”esteettisenä kokemuksena”. Musiikkiin suuntautumiseni kypsyi myöhemmin musiikkipedagogin (AMK) tutkintoon ja musiikin hahmotusaineiden lehtorin virkaan.

Meditaatioon, mindfulnessiin ja laajemmin tietoisuustaitoihin tutustumiseni alkoi Muhoksen kirjaston rajatietohyllyn äärellä siviilipalvelusvuotenani 2007. Oli iso ahaa-elämys, että samaisia eksistentialistifilosofien käsittelemiä olemisen ongelmia, joiden parissa olin pitkään paininut, voisikin lähestyä kokemuksellisesti. Kaikki tähänastinen teoria ei ollutkaan umpikujaa – se vain odotteli käytännöllistä vastakappalettaan. Zen- ja vipassana-meditaatio sekä tuolloin vielä melko marginaalinen mindfulness vetivät heti puoleensa. Myöhemmin kuvaan astuivat myös kehollisemmat meditatiivisen työskentelyn muodot, kuten qigong (chi kung), yiquan ja feldenkrais.

Oulun mindfulness ry:stä tuli pian itselleni läheinen harjoittajayhteisö, jossa olen myös ohjannut tietoisuustaitoja noin vuodesta 2010. Voimavarakeskeiseksi mindfulness-ohjaajaksi valmistuminen sekä länsimaisen psykologian kirjallisuuteen ja opintoihin (Oulun ja Jyväskylän avoin yliopisto) perehtyminen ovat niin ikään rikastaneet otettani tietoisuustaitojen harjoittamiseen ja ohjaamiseen. Parhaillaan kouluttaudun qigong-ohjaajaksi, miltä polulta lisää kuulumisia myöhemmin blogissa.

Viisausperinteet ja länsimainen tutkimustraditio ovat viime vuosikymmeninä käyneet kiehtovaa vuoropuhelua, minkä hedelminä esimerkiksi mindfulness-harjoitteiden voimavarakeskeiset ja terapeuttiset sovellutukset (MBSR, DKT, MBCT) ovat laajentuneet suuren yleisön saataville. Eräs tärkeä luku tässä tarinassa on myös positiivisen psykologian aluevaltaukset hyveiden ja onnellisuuden tutkimuksen alueella. Myötätunnon ja itsemyötätunnon sovellutukset mindfulnessin viitekehyksessä ovat niin ikään esimerkki rakentavasta vuoropuhelusta. Viisausperinteillä on edelleen painavaa sanottavaa – myös bittiavaruudessa leijuvalle diginatiiville.

Viisauden, arvojen, hyvän elämän, keho-mielisuhteen ja tietoisuuden luonteen kysymykset ovat keskiössä myös tässä blogissani, joskin oma statukseni tutkimuksellisten teemojen parissa on etupäässä intohimoinen harrastaja. Opettajana huomaan samojen teemojen opiskelun tarpeen myös luokkahuoneympäristössä, mikä tunnustetaan esimerkiksi nykyisessä positiivisen pedagogiikan suuntauksessa. Suunnittelemani ”muusikon kehonhuolto ja voimavarat” -kurssikokonaisuus edustaa osaltani panosta tietoisuustaitoharjoittelun tuomiseksi koulumaailmaan.

Avainsanoja

mindfulness, tietoisuustaidot, meditaatio, viisausperinteet, voimavarat, buddhalaisuus, dharma, myötätunto, itsemyötätunto, tietoisuuden tutkimus, meditaation tutkimus, mieli, tietoisuus